Jooga

Joogablokit tai joogatiilet

Mitä hyötyä joogablokeista on? Joogablokkien tarkoituksena on tyypillisesti tuoda pituutta sinne, mistä sitä puuttuu. Joogablokit auttavat esimerkiksi tuomaan lattian lähemmäs, silloin kun sormet eivät yletä lattiaan asti. Niiden päällä voi myös lepuuttaa otsaa esimerkiksi eteentaivutuksissa, jotta pään paino ei rasita niskaa ja blokkien avulla voi luoda myös taaksetaivutuksia, joihin keho ei ilman tukea pääsisi. Joogaopettajat käyttävät joogablokkeja kuitenkin mielikuvituksensa mukaan niin käsipainojen korvikkeina kuin käsitasapainojen harjoittelussa. Blokit ovat yksi käytetyimpiä joogavälineitä sekä flow-, että yin-joogatunneilla.

Mihin kiinnittää huomiota, kun ostaa joogablokit? Joogablokkien valikoima on laaja. Studioilla ja urheilukaupoissa voi törmätä niin mataliin kuin korkeisiin blokkeihin sekä neliöihin, tiileihin ja soikioihin. Jos blokin käyttötarkoituksesta ei ole tarkkaa tietoa, suorakulmion muotoinen, päädyistä lyhyt ja sivuista pitkä blokki palvelee eri joogalajeja parhaiten. Suositeltava paksuus on vähintään 10 senttimetriä.

Onko joogablokkien materiaalilla tai hinnalla väliä? Joogablokkeja on tarjolla sekä vaahtomuovisina, korkkimateriaalista valmistettuina tai jopa puisina. Mitä jämäkämpi materiaali, sitä vakaampi se on käytössä. Vaahtomuoviset blokit ovat kevyitä mutta ne myös naarmuuntuvat, likaantuvat ja halkeavat helposti. Toisaalta, kova materiaali on kova myös kehoa vasten eli jos haluat esimerkiksi rullata kallonpohjaa joogablokin reunalla, puinen reuna voi tuntua liian kovalta. Materiaalin valinnassa kannattaa miettiä myös materiaalin kestävyyttä, hyvää blokkia ei tarvitse välttämättä koskaan korvata uudella. Halpa materiaali on tyypillisesti myös halvalla valmistettu, joten myös tuottajan vastuullisuustiedot kannattaa tarkistaa.

Mikä joogablokki on meidän valintamme? Rootsissa käytetään pääasiassa tiilinmuotoisia korkkiblokkeja. Olemme valinneet korkin siksi, että materiaali on luonnostaan antibakteerinen ja kestää kovaa kulutusta vaurioitumatta. Korkkiblokki on riittävän tukeva dynaamisiin jooga-asanoihin (puolikuu, here we come) ja riittävän pehmeä asanoihin, joissa blokki on kehon alla (viparita karani, ah). Studiolla on tarjolla myös soikionmuotoisia korkkiblokkeja, käytämme näitä asanoihin, joissa soikion tarjoama pehmeämpi kulma tuo lisäarvoa asanalle, kuten esimerkiksi silloin, jos blokki asetetaan pitkittäin selkärangan alle taaksetaivutusta varten.

Millä joogablokit voi korvata? Blokkien paras korvike on vakuumipakattu kahvipakkaus. Myös kirjat voivat toimia, joskin symmetrisiin jooga-asanoihin tarvitaan kaksi samanpaksuista blokkia, ja tämä voi olla vaikea löytää kirjoista.

Joogabolsteri

Mitä hyötyä joogabolsterista on? Joogabolsteri on yin-joogan ja restoratiivisen joogan paras apuväline ja jokaisen savasanan ystävän suosikki. Joogabolsteria voi käyttää kehon painavien osien kannatteluun, luonnollisten kaarien tasoittamiseen ja painona kehon päällä. Bolsteria käytetään tyypillisesti esimerkiksi polvien alla savasanassa sekä kiertojen tukena restoratiivisissa asanoissa. Se toimii kuitenkin myös pään kannattelijana sekä pehmeänä vaihtoehtona blokeille monissa asanoissa.

Mihin kiinnittää huomiota, kun ostaa joogabolsterin? Tarkastele joogabolsteria sen tarjoaman tuen näkökulmasta. Hyvä joogabolsteri tarjoaa enemmän tukea kuin sohvatyyny ja bolsterin sisäosan tulisi pitää kutinsa käyttökertojen läpi. Jos mahdollista, kokeile istua bolsterin päällä ja tunnustella, miten sisäosa painuu kehon painon alla. Mitä jämäkämpi tuote on ostaessa, sitä todennäköisempää on, että se pitää jämäkkyytensä käytön aikanakin. Katso myös, että päällyskankaan saa irti sisäosasta pesua varten. Koska bolsteri ei varsinaisesti ole mikään pieni, helposti kaappiin sujautettava tuote, kannattaa valita sellainen tuote, jota on kiva pitää esillä. Bolsteri toimii myös erinomaisesti jämäkkänä sohvatyynynä ja mitä houkuttelevammin se on näköpiirissä, sitä todennäköisempää on päätyä sen päälle joogailemaan.

Onko joogabolsterin materiaalilla, merkillä tai hinnalla väliä? Joogabolsteria käytetään usein kasvoja vasten, joten on tärkeää, että materiaali tuntuu miellyttävältä iholla. Hengittävä luonnonmateriaali on usein myös helppohoitoinen ja pestävä. Koska bolsteria käytetään joogamaton päällä lattiatasossa, se kerää helposti pölyä, joten esimerkiksi samettinen materiaali voi muuttua nopeasti pölypalloksi. Hintaan vaikuttaa bolsterin pintamateriaalin lisäksi myös sen sisällä käytetty massa. Jyvistä ja herneistä tehdyt bolsterit ovat tyypillisesti kalliimpia kuin vaahtomuoviset mutta niiden tarjoama tuki on myös parempi. Rakeinen sisältö tekee niistä myös helposti muovattavia kehon kulmien mukaan. Bolstereissa hinta korreloi usein materiaalien jämäkkyyden kanssa ja siksi halpisversio on harvemmin paras vaihtoehto.

Mikä on meidän valintamme? Rootsissa on käytössä tattaritäytteiset ja pellavapäällysteiset bolsterit, koska ne ovat luonnonmukaisia, pitkäikäisiä ja helposti pestäviä. Niiden täytettä voi lisätä tai poistaa tarpeen mukaan ja kantokahva tekee bolstereista helposti siirreltäviä.

Millä joogabolsterin voi korvata? Bolsteri on helppo korvata tyynyillä ja vilteillä mutta etenkin jyvillä tai herneillä täytetty bolsteri on omiaan tuomaan keholle tukea, jota höyheniset korvikkeet harvoin pystyvät tarjoamaan. Paras korvike bolsterille onkin tukeva villaviltti, jonka saa käärittyä paksuksi rullaksi.

Joogavyö

Mitä hyötyä joogavyöstä on? Joogavyöllä voi muuttaa painovoiman suuntaa ja tukea kehon osia eri asanoissa. Sillä hilataan painava jalka ylös lattiasta ja sen varassa voi kannatella niin polvia kuin päätä. Joogavyö on näppärä väline mukana kannettavaksi, koska se ei vie juurikaan tilaa.

Mihin kiinnittää huomiota, kun ostat joogavyön? Joogavyön tarkoituksena on tukea kehoa, joten sen tärkein ominaisuus on sen tarjoama tuki. Tukeen vaikuttavat vyön materiaali, paksuus, leveys ja pituus sekä solki. Käy siis nämä läpi, kun ostat joogavyötä. Jos olet pitkä, valitse ekstrapitkä versio joogavyöstä (3 metriä tai yli), sillä muuten vyön hyöty voi jäädä vähäiseksi, koska vyö ei yletä tuomaan sinulle lisäpituutta asanoissa, joissa sitä tarvitset. Hyvä joogavyö ei rullaannu reunoilta kiristettäessä ja sen solki ei päästä vyötä karkaamaan vedettäessä. Eli testaa ainakin soljen pito kaupassa niin varmistut siitä, että vyö tarjoaa jämäkän tuen. Huomioi myös vyön reunojen pehmeys, sillä vyö kiristetään usein kämmenten ympärille, joten et halua reunojen tuottavan naarmuja tai hankaumia käytössä.

Onko joogavyön materiaalilla tai hinnalla väliä? Joogavöissä ei ole yhtä paljon vaihtelua kuin esimerkiksi blokeissa, joten laadukkaita joogavöitä on saatavilla monessa hintaluokassa. Luonnonkuidut ovat jämäkkiä käytössä, miellyttäviä iholle ja kestävät kulutusta hyvin. Hyvää joogavyötä ei tarvitse korvata uudella, joten tuotteen valinnassa kannattaa keskittyä ensisijaisesti sen kestävyyteen. Soljissa on tyypillisesti vaihtoehtoina joko metallinen tai muovinen solki. Näistä molemmat kestävät hyvin käyttöä, joskin metallia on vaikeampi rikkoa kuin muovia. Metallisesta soljesta kannattaa kuitenkin varmistaa, että soljen keskellä liikkuva keskiosa on hyvin kiinni soljessa eikä irtoa käytössä.

Mikä on meidän valintamme? Rootsilla on käytössä jämäkästä puuvillasta valmistetut joogavyöt metallisoljella. Ne kestävät kulutusta, pysyvät puhtaina ja siisteinä ja tuntuvat miellyttäviltä käsissä.

Millä joogavyön voi korvata? Tavallinen housunvyö voi ajaa joogavyön asiaa tietyissä asanoissa, samoin pitkä ja kapea pyyhe tai jämäkkä huivi.

Faskia- tai triggerpallot

Mitä hyötyä faskia-/triggerpalloista on? Faskia- ja triggerpalloja käytetään lihasten hierontaan ja rentouttamiseen sekä niin sanottujen triggerpisteiden manuaaliseen käsittelyyn. Palloja käytetään tyypillisimmin yin-joogatunneilla mutta saatat törmätä pallotyöskentelyyn myös dynaamisemmilla flow-tunneilla alkulämmittelyn tai lopun rentouttavien harjoitusten yhteydessä. Palloilla pääsee käsiksi sellaisiin kohtiin, joihin venytykset ja jooga-asanat eivät yletä ja siksi niiden käyttö voi tuoda täysin uusia ulottuvuuksia omaan kehotuntemukseen.

Mihin kiinnittää huomiota, kun ostat faskia- tai triggerpallot? Pallot ovat joogavälineistä se helpoin valinta, sillä niiden hankinnassa oikeastaan millään muulla ei ole väliä kuin koolla ja kovuudella. Mitä isompi pallo, sitä isompien lihasryhmien käsittelyyn se soveltuu. Pienet, golfpallon tai superpallon kokoiset faskiapallot taas soveltuvat hyvin esimerkiksi kämmenten tai kasvojen lihasten käsittelyyn. Joogatunneilla käytetään kuitenkin tyypillisesti vain yhden koon palloja. Halkaisijaltaan kuuden senttimetrin kokoinen pallo on usein hyvä keskikoko eri lihasryhmien hierontaan. Sitä isommat saattavat olla liian isoja esimerkiksi niiden päällä makaamiseen. Faskiapallon voi helposti korvata tennispallolla, ja pehmeämpi tennispallo on usein pallotyöskentelyn aloittelijalle hyvä ensimmäinen työkalu. Kun totut pallon käyttöön, voit hankkia kovemman pallon.

Onko faskia- tai triggerpallojen materiaalilla tai hinnalla väliä? Faskia- ja triggerpalloja tehdään sekä synteettisestä kumimateriaalista että korkista. Kuten joogablokeissa käytetty korkki, myös faskiapallojen korkki on kevyt ja antibakteerinen materiaali. Korkkipallot ovatkin helppoja kantaa mukana esimerkiksi matkoilla. Painavampi kumipallo taas on on pinnaltaan tahmea, joten se ei liu’u vaatteiden alla tai päällä. Kumipintainen pallo on myös helppo pitää puhtaana koska sen voi huuhdella vedellä tai pestä saippualla ja kuivata pyyhkeellä. Lopulta oikean pallon materiaalin valinnassa on kyse makuasioista ja monelle kelpaa karvapintainen tennispallo.

Mikä on meidän valintamme? Rootsin studiolla käytetään sekä tennispalloja että (noin 6 cm halkaisija) kumisia faskiapalloja. Nämä palvelevat sekä uusia että tottuneempia pallojen käyttäjiä.

Millä faskia- tai triggerpallon voi korvata? Jos kotona ei ole pallon palloa, korvikkeeena voi kokeilla rullata paksut tennissukat pyöreäksi nyssykäksi. Myös symmetriset, kovat hedelmät, kuten avokadot, perunat tai omenat voivat toimia väliaikaisratkaisuna.

Psst! Oletko hankkimassa uutta joogamattoa? Tutustu joogamattoarvioomme täällä.

Restoratiivinen joogaharjoitus kutsuu luokseen usein silloin, kun takana on pitkä viikko, kovat treenit, tai keho ja mieli ovat päätyneet kellon lailla tikittävään tilaan, josta ei tunnu olevan ulospääsyä. Restoratiivinen joogaharjoitus on mitä parhain kumppani stressaantuneelle ihmiselle, mutta sen hyödyt ylittävät pelkän stressinhallinnan. Restoratiivista joogaa voidaan pitää jopa yhtenä edistyneimmistä joogamuodoista.

Mitä on restoratiivinen jooga?

Restoratiivinen jooga kuuluu joogakatalogin yin-osastolle, eli hermostoa rauhoittaviin ja meditatiivisiin harjoituksiin, eli tuo vastapainoa yang-tyyppisille harjoituksille, jotka aktivoivat kehoa vaativaan lihastyöhön. Toisin kuin vinyasa-tyyppiset dynaamiset joogan muodot, restoratiivista joogaa on vaikeampaa suorittaa.

Näillä tunneilla kehoa rohkaistaan antautumaan.

“Täydellinen rentoutuminen on tärkeää koska se opettaa meitä päästämään irti stressistä sekä jännitteistä kokonaisvaltaisesti kehon, mielen ja sielun tasolla. Rentona on helpompi kohdata itsensä juuri sellaisena kuin on.” Näin toteaa Eveliina Holm, joka opettaa restoratiivista joogaa Rootsin studioilla ja vastaa kyseisen tyylisuunnan opetuksesta myös tulevassa Rootsin joogaopettajakoulutuksessa.

Käytännössä niin sanottu restoharjoitus tarkoittaa sitä, että keho asetetaan asentoihin, joita kannatellaan erilaisilla tuilla, kuten vilteillä, bolstereilla, blokeilla tai joogavöillä ja asennoissa viivytään useiden minuuttien ajan. Pyrkimyksenä on auttaa kehoa rentouttamaan sellaisiakin kohtia, jotka ovat tiedostamatta jännitettyinä, kuten esimerkiksi leukaperiä, lonkakoukistajia tai kallonpohjan lihaksia. Tuettu ja mukava asento johtaa rentoutumiseen ennemmin tai myöhemmin ja restoratiivisessa joogassa keholle annetaan aikaa rentoutua täysin.

Mikä tekee restoratiivisesta joogasta edistyneen harjoituksen?

Modernissa, länsimaisessa joogaperinteessä edistyneenä joogaharjoituksena pidetään usein fyysisesti vaativia asanaharjoituksia, kuten käsilläseisontaa tai nopeatempoisia vinyasa-tunteja. Fyysisesti vaativat harjoitukset eivät aina kuitenkaan haasta mieltä samalla tavalla kuin pysähtymistä rohkaisevat, meditatiiviset harjoitukset. Teknisesti haastavat asanat voivat auttaa unohtamaan elämän murheet mutta niissä ei ehdi pysähtymään mielen äärelle ja tarkkailemaan sitä. Varsinainen zen-kokemus voi siis mennä tyystin ohi.

Restoratiivisessa joogassa mielelle annetaan hyvin vähän tekemistä, koska asanat eivät vie kehoa äärirajoille ja niissä pysytään paikallaan.

Näin mielen pinnalle nousee sellaisiakin ajatuksia, joiden äärelle ei ehdi arjessa pysähtyä.

Restoratiivinen jooga luokin tilan itsensä kohtaamiseen, ja juuri tämä tila tekee harjoituksesta vaativan. Siinä missä fyysisesti haastavan asanan opettelu vaatii toistoa ja kurinalaisuutta, oman mielen ja tunteiden äärelle pysähtyminen vaatii kärsivällisyyttä, armollisuutta ja hyväksyntää – taitoja, joita länsimaisessa yhteiskunnassa ei useinkaan harjoiteta. Vaikeiden tunteiden tai levottomuuden pintaan nouseminen restoratiivisessa harjoituksessa on siis merkki siitä, että harjoitus toimii. Mitä useammin restoratiivista joogaa harjoittaa, sitä helpommaksi muuttuu kohdata oma mieli ja tarkkailla sen liikkeitä.

“Harjoituksessa vaalimme hyväksyvää tietoista läsnäoloa. Se pidentää ärsykkeen ja reaktion välistä aikaa: saamme siis enemmän tilaa itsellemme ja mahdollisuuden havainnoida mieltä ja sen toimintaa. Asennoissa viivytään sen verran pitkään, että mieli usein vaipuu niin sanottuun hypnagogiseen tilaan unen- ja valvetilan rajamaille. Tässä tilassa on erinomaiset olosuhteet itsensä kohtaamiselle”, Eveliina tiivistää.

Mitä hyötyjä restoratiivinen jooga tarjoaa?

Koska elämme maailmassa, joka on täynnä ärsykkeitä, hermostomme on usein taistele tai pakene -tilassa, siis jatkuvassa valmiudessa tekemään jotain. Tämä vaikuttaa esimerkiksi muistin normaaliin toimintaan ja kykyyn oppia uusia asioita. Restoratiivinen jooga voi auttaa laskemaan stressihormoneita ja rentouttamaan hermostoa. Tämän seurauksena muisti ja oppimiskyky voivat kohentua.

Restoratiivisen joogan fysiologiset hyödyt liittyvät sen kykyyn rentouttaa kehoa ja näin ollen palauttaa sen elinvoimaisuus. Levossa keho korjaa itseään ja näin restoratiivinen jooga voi parantaa suorituskykyä myös muissa joogan muodoissa tai urheilulajeissa.

Tavoitteellisen hyötyjen etsimisen sijaan restoratiiviseen joogaharjoitukseen on kuitenkin hyvä asennoitua niin, että se luo tilan kaikelle sille, mitä mielen ja kehon täytyy tehdä voidakseen hyvin. Se on paikka, missä voi irtaantua kontrollista ja istahtaa oman olemuksen takapenkille tarkkailemaan, mitä tuntemuksia ja kokemuksia harjoituksen aikana nousee esiin ja olla arvostelematta niitä millään tapaa.

Miten restoratiiviseen tuntiin kannattaa siis valmistautua? Eveliina muistuttaa, että tässä harjoituksessa ei haeta syviä avauksia ja venytyksen tuntemusta, vaikka keho toki asennoissa avautuu. Mitä enemmän sitoutuu pysähtymiseen, sitä suuremmat ovat hyödyt. Asentojen aikana havainnoidaan kehoa, mieltä ja hengitystä. “Avoin ja utelias mieli on tärkein varuste, mitä voit mukanasi tuoda.”

Lue lisää restoratiivisesta joogasta Eveliina Holmin blogista ja tutustu restoratiivisen maailman saloihin Eveliinan yinstorative-tunneilla. Voit törmätä restoratiivisiin harjoitteisiin tyypillisesti myös yin-joogan tunneilla opettajasta riippuen.

Oletko joskus juossut joogatunnille kiireellä ja tuntenut, miten keho ja mieli sykkivät kiireen luoman hässäkän tahdissa? Oletko kenties päässyt joogatunnin aikana rentoutuneeseen tilaan ja jopa nukahtanut tunnin lopuksi?

Väitän, että joogan kyky kuljettaa meidät hässäkästä rauhan huomaan on yksi tärkeimpiä syitä, miksi jäämme koukkuun joogaan. On ihana tietää, että on olemassa keinoja päästä levolliseen mielentilaan ja sisäiseen rauhaan.

Jooga on kuitenkin vain välineellisessä roolissa tämän vaikutuksen aikaansaamisessa. Todellisuudessa tästä matkasta vastaa autonominen eli ilman tahdonalaista käskyä toimiva hermostomme. Rentoudumme, koska kehomme parasympaattinen hermosto eli lepohermosto aktivoituu. Se aktivoituu, koska annamme sille oivallisen ympäristön, joka voi sisältää esimerkiksi tietoista hengitystä, rentouttavia asentoja, irtipäästämistä tukevia kehotuksia ja vähä-ärsykkeisen fyysisen ympäristön.

Siltikään jokainen meistä ei rentoudu samalla tavalla ja on päiviä, jolloin stressaantunutta hermostoa on vaikeampi saada pois päältä, vaikka kuinka joogaisi.

Jututin osteopaatti Jutta Aaltoa, joka hoitaa työkseen erilaisia kehon epätasapainotiloja ja kipuja. Hän kertoi, kuinka paljon voimme säädellä hermostomme reaktioita ja mikä vaikutus tällä on kokonaishyvinvointiimme.

Tiedä tämä: Voit vaikuttaa omaan hermostoosi

Aallon mukaan jokaisen on hyvä tietää hermoston ja hyvinvoinnin välisestä suhteesta ainakin se, että voimme vaikuttaa siihen, miten hermostomme toimii. “Vaikka autonomista hermostoa kutsutaan ei-tahdonalaiseksi hermostoksi, se ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi käytöksellämme ja rutiineillamme muokata sitä”, Aalto sanoo ja muistuttaa samalla, että kunkin ihmisen hermosto on yksilöllinen.

Samat harjoitukset eivät automaattisesti saa aikaan samaa vaikutusta jokaisessa, eikä jooga ole taikaluoti rentoutumiseen. Merkityksellisempää on elämäntyylimme, itsetuntemuksemme sekä elämän varrella keräämämme fyysiset ja henkiset traumat, sekä se miten olemme niistä toipuneet.

Kun ihminen hakeutuu Aallon vastaanotolle, hän teettää aina aluksi perusteellisen taustakyselyn. Se paljastaa, minkälaisella keholla, mielellä ja traumoilla ihminen tulee hoidettavaksi ja mikä on siinä hetkessä oleellista. Vaikka osteopatia on kehoa manuaalisesti käsittelevä hoitomuoto, Aalto tietää, että kivut ja kehon vaivat asuvat harvoin pelkästään kehossa. Usein kiputiloilla on pitkät juuret.

“Kun ihminen laitetaan tarpeeksi tiukan paineen alle, stressihermosto eli sympaattinen hermosto yliaktivoituu. Tällöin kehon ja mielen kokemat traumat kumpuavat pintaan ja oireilu alkaa. Kun keho saadaan rentoutumaan, se alkaa hoitaa itse itseään.” Tämä osaltaan selittää sitä, miksi esimerkiksi tietynlainen selkäkipu palaa toistuvasti takaisin ilman mitään selkeää syytä.

Toistuvat vaivat ovat usein stressin ilmentymiä eivätkä välttämättä kytköksissä mihinkään silmin nähtävään onnettomuuteen tai tapahtumaan.

“Taustalla voi olla vanha vamma, jossa hermosto lähtee herkemmin reagoimaan stressiin, mutta itse vamma ei välttämättä ole ongelma. Tai sitten voi olla kyse myös siitä, että alkuperäinen vaurio ei ole koskaan päässyt kunnolla paranemaan esimerkiksi silloisen stressikuorman vuoksi ja siksi se aktivoituu yhä uudelleen”, Aalto sanoo.

Jooga voi auttaa pääsemään rentoutuneeseen tilaan, missä keho ja mieli voivat hyvin ja korjaavat niihin kohdistuneita vaurioita. Syntyy hyvän kierre, jossa hyvä olo lisää itse itseään.

Jooga vahvistaa itsetuntemusta ja ymmärrystä oman hermoston tilasta

Jutan mukaan hermoston kannalta joogan tärkein ulottuvuus on sen tarjoama tila itsetuntemuksen kehittymiselle. Hitauteen, pysähtymiseen ja kehon viestien kuunteluun luotu joogaharjoitus on täydellinen tila oman olotilan havainnointiin, jännittyneisyyden tunnistamiseen ja mahdollisten kipujen tai jännitysten aistimiseen. Pysähtyessä voi myös saada kiinni siitä, minkälaiset ajatusketjut ja tunteet voivat olla kipujen taustalla.

“Kun olet läsnä itsellesi säännöllisesti, on helpompi tehdä rakentavia valintoja, jotka lisäävät hyvinvointia”, Aalto kiteyttää.

Meillä monella on kuitenkin päiviä tai ainakin hetkiä päivissä, jolloin tehokkaimmatkaan rentoutumisharjoitukset eivät kuljeta zen-tilaan. Itse muistan useita kertoja, kun olen mennyt joogatunnille jonkin voimakkaan stressaavan tunteen vallassa ja tuskaillut 90 minuuttia sitä, etten pysty päästämään irti.

Jutan mukaan tällaisestakin joogaharjoituksesta voi olla hyötyä, jos pystyy liikkeen avulla vapauttamaan voimakasta tunnetilaa kehosta, pääsee yhteyteen itsensä kanssa ja ymmärtää, mistä tunne kertoo.

Aallon mukaan rentoutumisessa on paljolti kyse myös turvallisuuden tunteen kokemuksesta. Jos valitsemamme joogatunti tai opettaja ei herätä meissä turvallisuuden ja rauhan tunnetta, ei rentoutumista välttämättä tapahdu. “Vaikka joogaopettajan ja oppilaan välillä ei ole henkilökohtaista suhdetta, kyse on kuitenkin vuorovaikutussuhteesta. Opettajan luonne, tapa puhua ja ohjata vaikuttavat meihin. Siksi on tärkeää löytää opettajat, jotka sopivat itselle.”

Valitse, mihin hermostosi mukautat

Jooga tarjoaa mahdollisuuden hermoston hyvinvoinnista huolehtimiseen, mutta yksittäistä joogatuntia tärkeämpää on, mitä teemme elämässämme joogan ulkopuolella. On hyvä kysyä, onko elämässä paikkoja, joissa voi kääntää huomion sisäänpäin ja hiljentää ulkopuolelta tulevat viestit.

“Etenkin empaattiset ihmiset ovat herkkiä arvioimaan muiden reaktioita ja sitä, mitä itsen ulkopuolella tapahtuu. Kun huomio on jatkuvasti ulospäin, voi olla vaikeaa kuulla sitä, mitä tarvitsemme”, Aalto toteaa.

Hermosto mukautuu siihen, mitä sille opetamme. Jos elämämme on hyvin keskeytettyä ja kiireistä, sympaattinen stressihermostomme voi olla jatkuvasti valmiudessa ja siksi meidän on vaikea rentoutua. Kun taas harrastamme hitaampia asioita, kuten hidastempoista joogaa, meditaatiota tai luonnossa kävelyä, luomme samalla hermostolle mahdollisuuksia rauhoittua.

Aalto kuitenkin muistuttaa, ettei mikään yksittäinen harjoitus ole pomminvarma rentouttaja, sillä jokaisen ihmisen triggerit ovat erilaisia. Jollekin hiljaisuus voi olla turvaton tila ja silloin hermostokaan ei rentoudu. Toinen taas voi päästä rentoutuneeseen tilaan jonkin fyysisesti aktivoivan harrastuksen avulla, jolloin rentoutuminen tapahtuu intensiivisen aktivoinnin jälkeen.

Siksi on vain yksi pyrkimys, joka edistää rentoutunutta oloa ja tervettä hermoston toimintaa: tule tutuksi oman mielesi ja kehosi kanssa.

Lisää näitä hermostolle lempeitä tekoja päivääsi ja luo rauhaa arkeesi

Aloita päiväsi hengitysharjoituksella.
Lähde hitaalle kävelylle ilman päämäärää, aikataulua tai kuulokkeita korvissa.
Kalenteroi päivääsi hetki, jolloin kuuntelet, miten kehosi ja mielesi voi.

Jutta Aallon vastaanottotoimintaan ja koulutuksiin voit tutustua osoitteissa:
Juttaaalto.fi
Anatomiakehotietoisuus.fi

Jooga

Tilaa uutiskirjeemme

Commitment is cool ♡