Usein kuulee sanottavan, että tunteet pitää kohdata ja käsitellä. Puhutaan tunnetyöstä, jonka avulla sitten kasvaa ihmisenä. Harvemmin sen sijaan kerrotaan, miten tämä oikeastaan tapahtuu. Tunteiden käsittely kun ei ole mekaanista tekemistä, jossa tietyn tuntimäärän kuluttua tai jonkun toimenpiteen jälkeen on valmista.
Tunnista tunteet mielessä ja kehossa
Tutkimustiedon perusteella jo pelkästään tunteen nimeäminen auttaa sen käsittelyssä. Jos jotakin pyrkii pintaan, koita löytää sille jokin sana, tai vaikka lause, joka kuvaa sitä. Harjoitusta voi jatkaa miettimällä, mikä väri siitä tulee mieleen. Onko sillä jokin muoto? Onko se kevyt vai painava, kuuma vai kylmä? Tarkastelua voi jatkaa haluamallaan tavalla, vaikka piirtämällä tunne tai kirjoittamalla siitä runo. Mitä tunne sanoisi, jos se osaisi puhua?
Tunteet usein koetaan myös kehossa – jotkut heikommin ja toiset hyvinkin vahvasti
Joogaharjoitus on hyvä tapa tarkastella, miltä kehossa tuntuu. Onko tunne painanut kehoa kyyryyn, tai tuntuuko kiristystä jossakin kohtaa? Tunnekokemus voi tuntua jaloissa, lantiossa tai rintakehän alueella. Kehossa voi tuntua jäykältä tai voimattomalta. Joogaharjoituksen aikana voi tarkastella, millaista liikettä keho kaipaisi. Joskus voi tuntua hyvältä esimerkiksi avata rintakehää ja välillä se voi tuntua liialliselta. Tee harjoitus kuulostellen kehoa, niin huomaat tunteen kehossasi.
Joogaharjoitus on hyvä tapa tarkastella tunteiden virtaa. Harjoitukseen mahtuu usein monenlaista vaiheita, joskus jotakin hankalaakin. Jatkamme kuitenkin harjoitusta ja lopuksi harjoituksesta päästetään irti.
Pelkäämisestä kohtaamiseen
Saatamme joskus etukäteenkin pelätä jotakin tunnetta. Jos vaikka pelkää huonoa omaatuntoa, joutuu jatkuvasti väistelemään tilanteista, josta sellainen voisi tulla. Joogaharjoitukseen lähtiessäkin voi tuntua, että oikeastaan pitäisi olla tekemässä jotakin muuta. Pahimmillaan tunteiden väistely johtaa omien tarpeiden ja toiveiden ohittamiseen.
Tunteen kohtaaminen ja vakavasti ottaminen toimivat paremmin kuin väistely. Tunteisiin voisi suhtautua kuin meren aaltoihin, jotka tulevat ja menevät. Jos tunteen ottaa vastaan sellaisena kuin se on, se kestää lopulta lyhyen aikaa. Ikävään tai mukavaankaan tunteeseen ei tarvitse kuitenkaan takertua. Joogaharjoitus on hyvä tapa tarkastella tunteiden virtaa. Harjoitukseen mahtuu usein monenlaista vaiheita, joskus jotakin hankalaakin. Jatkamme kuitenkin harjoitusta ja lopuksi harjoituksesta päästetään irti.
Hyväksynnän ihme
Tunteiden käsittelyyn ei ole ihmelääkettä. Tunteen hyväksyminen on kuitenkin hyvin lähellä sitä. Jos sallit tunteen tulla ja tarkastelet sitä lempeästi ja hyväksyen, saatat huomata muutoksen omassa suhtautumisessasi tunteeseen. Saat siihen etäisyyttä ja se löytää oman paikkansa, yhtenä tunteena muiden joukossa. Eniten meitä vaivaavat ne tunteet, joita emme haluaisi kokea ja kohdata.
Erityisesti vaikeilta tuntuvat tunteet tekisi mieli ohittaa. Se on aivan luonnollista, sillä vältämmehän muutenkin elämässä epämukavuutta. Omia tunteitaan ei kuitenkaan kannata
vältellä. Vaikea tunne voi tuoda tärkeitä viestejä. Tunteen ei myöskään tarvitse antaa ohjata omaa toimintaa. Kun sen kohtaa hyväksyvästi, ja huomaa vaikka ”tästähän tuli huono omatunto”, hyväksyvä asenne helpottaa oloa. Tunne saa tulla, ja sen voi antaa myös mennä menojaan.
Joogaharjoituksessakin opettelemme suhtautumaan kehon ja mielen viesteihin hyväksymällä sen mitä tulee vastaan. Joogatunnin lopussa ohjaaja saattaa joskus sanoa ääneenkin, että harjoitus oli sellainen, kuin sen tänään kuuluikin olla. Tämä asenne sopii hyvin myös tunteiden käsittelyyn. Tämä päivä meni niin kuin sen oli tarkoituskin mennä. Sen voi hyväksyä sellaisenaan, vaikka monenlaisia tunteita heräsikin.
Vieraskynä: Satu Pihlaja
Satu Pihlaja on erikoispsykologi PsL, kouluttajapsykoterapeutti ja coach, joka kouluttaa, puhuu, valmentaa ja pitää vastaanottoa coaching- ja työnohjausasiakkaille. Hän on kirjoittanut myös kaksi kirjaa: Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi (2018, Atena-kustannus) ja Valinnan paikka – näin teet parempia päätöksiä (2021). Satu kirjoittaa Roots Journaliin psykologia-aiheisia blogipostauksia.
